Edellisen kerran puhuessamme Vihan liekit ei ollut vielä ilmestynyt. Kun olen nyt nähnyt sen - oliko sinulla ongelmia saada studio suostumaan niin synkkään näkemykseen?
Ei. Ihmiset ajattelevat, että suuren studioelokuvan tekeminen tapahtuu kontrolloivassa ympäristössä, mutta tämä kokemus on ollut täysi vastakohta, olen tuntenut itseni niin vapaaksi. Kun menin tapaamiseen puhumaan Vihan liekeistä, minulla oli tosi tarkka näkemys - siksi, että luulen etten uskonut saavani työtä. Minä vain kävelin sisään ja sanoin, mistä pidin ensimmäisessä elokuvassa, mutta mitä tekisin eteenpäin mentäessä. Ja he kaikki sanoivat "Mahtavaa!" Me kättelimme ja minut palkattiin viikon sisällä. Se on ollut tosi hyvä, yhteistyössä studion, tuottajien, näyttelijöiden ja kirjailija Suzannen [Collins] kanssa tehty prosessi.
Kuvasitte Matkijanärhen osat 1 ja 2 peräkkäin. Oletettavasti ette kuvanneet kronologisessa järjestyksessä?
Kahden elokuvan peräkkäin kuvaamisen tehokkuus, vaikka kyseessä on yksi pitkä tarina, on siinä, että kun on rakennettu kulissit, kummankin elokuvan kohtaukset kuvataan niissä kulisseissa. Mutta pääasiassa työskentelimme ensimmäisen osan parissa ensimmäiseksi tarinan jatkuvuuden takia ja myös siksi, että sen piti olla valmiina nopeammin. Editoijien piti olla työstämässä osa 1:tä ja visuaaliset efektit piti saada eteenpäin kuvatessamme osa 2:ta.
Miten Matkijanärhi eroaa kahdesta ensimmäisestä Nälkäpeli-elokuvasta?
Vihan liekit kasvoi Nälkäpelistä ja sanoisin, että Matkijanärhi kasvaa Vihan liekeistä. Menemme lähemmäs sotaa. Emme ole enää pelissä. Mutta se on sama tarina ja suuntaamme kohti loppuratkaisua.
Siinä täytyy olla suurempi skaala kuin ensimmäisessä kahdessa elokuvassa, jotka sijoittuivat pääasiassa vyöhykkeelle 12, missä sankarittaremme Katniss Everdeen asuu, Capitoliin ja peliareenalle.
Siinä saa kokoinaisen suuremman kuvan. Vihan liekkien lopussa Katniss tajuaa, ettei vyöhykettä 13 ole tuhottu, siellä yhteisö elää maan alla. Joten vietämme kohtuullisen ajan vyöhykkeellä 13 ja saamme viettää paljon enemmän aikaa joillain muilla vyöhykkeillä. Näemme kapinointia joillain niistä. Ja lopulta, toisessa osassa, suuntaamme Capitolin kaduille. Osa 2 on sotaelokuva ja osa 1 on, oudolla tavalla, propagandaelokuva.
Onko kyse kehittyvästä tarinasta, sen fiksusta käsittelystä ja tunteellisesta painosta, mikä saa Nälkäpeli-sarjan toimimaan toisin kuin muut nuorille aikuisille suunnatut elokuvasovitukset?
Minulle olisi ollut hyvin hankala paikka, jos tämä olisi ollut taas yksi elokuva, jossa he jotenkin keksivät tavan, jolla saada Katniss takaisin peliin ja hänen täytyy mennä takaisin Capitoliin ja takaisin treenaamaan. Sellainen rakenne olisi ajanut minut pois. Mutta tämä on siitä askel eteenpäin.
Matkijanärhi osa 1:ssä politiikka siirtyy todella etualalle...
Vihan liekkien alussa ymmärtää, että olemassa on tämä suuri juoni [kaataa autoritaarinen hallitus], ja että vallankumoukselliset haluavat käyttää Katnissia tekemällä hänestä Matkijanärhen - vallankumouksen symbolin. Mutta hän pelin jäljiltä vahingoittunut. Tämä kertoo siitä, miten Katniss vakuutetaan, että hänen pitäisi olla symboli. Se kertoo siitä, miten hän on vastuun kantaakseen ja liittyy Capitolin vastaiseen taisteluun.
Katniss oli vahingoittunut Vihan liekeissä. Hän täytyy olla nyt aivan vinksallaan!
Joo, hänen tilansa on huonompi [nauraa]. Voi kyllä. Hän ei ole hyvässä kunnossa! Mutta Jenniferillä [Lawrence] on ollut hauskaa ja hänen onnekseen se ei verota häntä liikaa, sillä hän pystyy hyppäämään rooliinsa ja pois siitä. Mikä on aika mahtavaa. Joidenkin ihmisten pitäisi elää sitä [tunnetta] koko ajan ja he olisivat ihan kurjina suunnilleen koko 10 kuukautta kestävien kuvausten ajan!
Kahden elokuvan tekeminen ei ole yhtä helppoa kuin kirjan puolittaminen. Oletteko sekoittaneet kohtauksia?
Kävimme läpi väittelyn ja jopa nyt, meillä on mahdollisuus tehdä pieniä muutoksia missä kohtaa jaamme sen. Meillä on alue, mutta mitä tulee hienosäätämiseen, siihen miten osa 1 päättyy... [hymyilee] Mutta se on hauskaa... [Haastattelusta on selvästi jo jonkin aikaa, sillä nyt elokuva on valmis!]
Philip Seymour Hoffmanin menettämisen on täytynyt olla aikamoinen isku, sekä henkilökohtaisesti että Matkijanärhi-elokuvien kannalta. Hän oli loistava pelinjärjestäjä Plutarch Heavensbeenä Vihan liekeissä...
Hän on parempi näissä. Emme olleet valmiita, mutta olimme melkein. Meillä oli noin kahdeksan päivää jäljellä hänen kanssaan, mutta valtaosa hänen kohtauksistaan oli tehty. Se oli traagista ja se suisti kaikki raiteiltaan pitkäksi aikaa. Emme päässeet tunteesta eroon ennen kuin siirryimme Pariisiin ja sitten Berliiniin.
Miten kierrätte menetetyt kahdeksan päivää?
Annoimme muutamat jutut muille hahmoille ja meillä oli jotain kuvamateriaalia hänestä, jolla saimme sen tuntemaan siltä kuin hän olisi kohtauksessa, jossa hän ei oikeasti ole.
Viimeiseksi, voitko antaa meille vinkin, toiminnan kannalta, mitä odottaa Matkijanärhi osa 1:ltä?
Siinä on paljon toimintaa. Saamme nähdä enemmän kapinointia ja siinä on pelastuskohtaus, joka on tosi siisti - se on kirjassa, mutta me pääsimme laajentamaan sitä. Siinä on paljon siistejä, hauskoja juttuja. Mutta nämä elokuvat ovat myös tosi tunteellisia.En malta odottaa, että pääsen näkemään pelastusoperaation. On niin mielenkiintoista nähdä jotakin, mistä ei kirjassa pahemmin kerrota!
Total Filmin joulukuun numero tulee myyntiin 4. marraskuuta. Täältä voi tarkistaa myydäänkö lehteä lähimmässä lehtipisteessäsi, jos olet kiinnostunut hankkimaan sen!
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti