Sysimarja

Vanity Fairin haastattelu Josh Hutchersonin kanssa

Vanity Fair on nyt julkaissut neljännen haastattelun Nälkäpelin jäsenen kanssa ja tällä kertaa kyseessä on Josh Hutcherson!

Krista Smith: Kiitos, kun kutsuit minut paikalle niin täsmällisesti!

Josh Hutcherson: Oh, olen täsmällinen ihminen!

Erityisesti näyttelijänä se on fantastinen piirre.

 Se ei ole kovin yleistä, mutta meitä on muutamia.

Muistan sinut The Kids Are All Rightista - rakastan sitä elokuvaa.

Aivan, kiitos. Siitä onkin jo vähän aikaa. Se oli kuitenkin hyvää aikaa.

Kerro minulle, kuinka sait tämän roolin.

Se oli hyvin tiukka koe-esiintymisprosessi. Olen ollut sarjan fani nyt jo vähän aikaa, ja menin sinne ja tapasin Garyn ja Suzannen ja pari muuta tuottajaa aluksi ja tein pienen koe-esiintymisen. Se meni hyvin ja tulin tosi hyvin toimeen heidän kanssaan ja se tuntui minusta hyvältä. Sitten meni pari viikkoa, mikä oli brutaalia. Sitten he toivat minut sinne ja tein näyttötestin Jenniferin kanssa, luin hänen kanssaan... Ja sitten minun täytyi odottaa jotain pari viikkoa, ennen kuin kuulin, että sain osan. Ja se oli myös brutaalia, siis aika näyttötestin jälkeen. Luulen, että se oli oikeastaan puolitoista viikkoa ja odottaminen oli ihan... ugh. Koska halusin sitä niin kovasti, ja kaikki aika vain makoillessa ja odotellessa nähdäkseen mitä käy oli aika vaikeaa.

Oletko lukenut kirjat?

En lue paljon kirjoja, koska minulla on tavallisesti kiire lukiessani käsikirjoituksia, mutta nämä kirjat olivat niin hyviä, että kirjaimellisesti luin ne viidessä päivässä tai jotain. Todellakin ahmin ne läpi. Ja lukiessani kirjaa olin ällikällä lyöty siitä, kuinka paljon minusta tuntui, että olisin kuin Peeta ja kuinka pystyin samaistumaan. En ikinä ole oikeasti koko elämäni aikana tuntunut omasta mielestäni oikeammalta mihinkään hahmoon. Tämä oli tavallaan jopa vielä pelottavampaa, koska jos sinua ei valita, se on kuin "Voi hyvä luoja, mikä minä olen? Mitä teen? Mikä on pielessä?"

Ja millaista oli Jenniferin kanssa työskenteleminen?

Hän ja minä tulimme täydellisesti toimeen. Olemme molemmat hulluja ihmisiä - emme oikeastaan pidättele mitään. Mikä on todella hienoa. Meillä oli mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, emmekä antaneet minkään estää meitä näyttämästä tyhmältä tai jotain sellaista. Me todennäköisesti näytämme hölmöiltä 99 prosenttia ajasta, mutta meillä on hauskaa tehdessämme niin - joten se on sen arvoista.

Kuinka luulet ihmisten vantaanottavan nämä ylipäänsä?

Aikoina, kun sovitat kirjaa elokuvaksi, sinun täytyy ottaa tiettyjä luovia vapauksia saadaksesi aikaa sillan kahden median muodon välille. Ja kun Suzanne oli mukana uskon, että se voi rauhoittaa niiden ihmisten mieliä, jotka ovat huolissaan siitä, että sitä muutetaan liikaa. Se pysyy uskollisena tarinalle. Mutta siinä on tiettyjä asioita - kuten esimerkiksi Nälkäpeli-kirjat ovat täysin Katnissin sisäistä monologia. Hän puhuu ääneen tai kuulet hänen äänensä hänen päässään periaatteessa puhumassa siitä, mitä hän tuntee ja mitä ei. Elokuvassa et oikeastaan voi tehdä sitä ilman kerrontaa. Sinun täytyy löytää tapa kertoa ne asiat selittämisen tai kertomisen käyttämistä. Mielestäni me teimme sen todella hyvin ja luulen, että kaikki tulevat olemaan todella iloisia siitä. Se mikä on siinä myös siistiä on, että vaikka se on suuri, toiminta- ja tavallaan studioelokuva, sen kuvauksissa oli tavallaan todella indiemäinen [indie=valtavirrasta poikkeava pop-kulttuurin tuote] tunnelma, missä meillä oli paljon luovaa vapautta.

No, se on tuotannolle oikeastaan todella suuri kunnianosoitus, että sinusta tuntui kuin olisit ollut indie-elokuvan kuvauksissa.

Meillä oli melko pieni työryhmä sen ollessa niin valtava elokuva, mikä oli myös mukavaa, koska kun oli niitä suuria, tunteellisia kohtauksia, siellä ei ole, tiedäthän, 150 ihmistä seisoskelemassa ja tuijottamassa sinua. Meistä tuli tosi läheisiä kaikkien kanssa ja se oli kuin pieni perhe, mikä teki todella hyvien suoritusten antamisesta helpompaa.

Oliko sinulla kavereita, jotka koe-esiintyivät myös, mutteivät saaneet roolia?

Tiesin huoneesta pari tyyppiä, mutta onneksi en tiennyt heistä liian montaa, joten se ei ollut niin vaikeaa. Rehellisesti, tiedäthän, uskon vankasti siihen, että kaikki tapahtuu syystä... Joten vaikka siellä oli vähän kilpailua, se oli ehdottomasti tervettä sellaista. Sen tyylinen motivoiminen on se, mikä pitää meidät kaikki näyttelijät nälkäisinä ja haluaamaan lisää. 

Ja kirjoista, oletko kolmannessa vai oletko saanut ne loppuun?

Olen jo lukenut ne loppuun. Et voi lopettaa! Kun kirja loppuu, ajattelet "Luen toisen kirjan heti!"

P.s. Haluaisiko kukaan muu nähdä sellaista videohaastattelua, jossa ovat sekä Josh, että Jennifer? Minä ainakin haluaisin, koska olisi oikeasti hauska nähdä kuinka hyvin he tulevat toimeen. Tähän mennessä molemmat ovat vain kertoneet siitä.

Lähde 1, lähde 2