Vanity Fairin Krista Smith haastatteli Liam Hemsworthia liittyen Nälkäpeliin ja aiheina olivat mm. Gale ja millaista työskentely Jenniferin ja Garyn kanssa oli. Haastattelu käännettynä tässä:
Krista Smith: Luitko kirjat ennen kuin tiesit, että niistä tulisi elokuva?
Liam Hemsworth: Minusta kirjat oli kirjoitettu kuin elokuva. Luet sen ja voit tavallaan nähdä sen kaiken... Juuri ennen kuin menin lukemaan ohjaajalle, luin ensimmäisen kirjan ja rakastin sitä. En tajunnut, kuinka hyvää kirjoitus oli. Ja sitten menin esiintymään Gary Rossille ja se oli siinä.
Lukiessasi sitä oliko siinä tietty osa, johon samaistuit?
Voi kyllä, samastuin aina Galeen. Aina. Luin käsikirjoituksen ja Gale todellakin tuntui oikeammalta minulle kuin Peeta.
Kuvasivatko he kaikki kolme tällä yhdellä kertaa, vai vain tämän yhden?
Ei, alunperin luulen heidän puhuneen heidän ehkä kuvaavan ne kaikki putkeen, mutta ei, kuvasimme ensimmäisen kokonaan Pohjois-Carolinassa.
Ja millaista se oli? Tiedän, että paljon siitä kuvattiin metsässä.
Tiedäthän, se oli hienoa. Mahtavaa. Kuvasimme paikassa nimeltä Asheville, joka on tosi kaunis, siellä on kauniita metsiä. Ja sitten kuvasimme kaikki elonkorjuu-jutut, mikä oli ihan hullua - koska kirjassa ja käsikirjoituksessa elonkorjuu on niin tunteellinen asia kaikille. Se todella tuntui siltä kuvatessamme. Tiedäthän, ajatus nuorista lapsista sellaisessa maailmassa oli melko hullu.
Miten he oikeastaan käsittelivät sitä elokuvassa? Kirjassahan se on uskomattoman väkivaltaista - käytännössä lapsia tappamassa toisiaan.
Jep, en ole nähnyt sitä [elokuvan leikattua versiota] vielä. Olen varma, että he tekevät siitä todella tyylikkään.
Minkälaisiin asioihin samaistuit Galen kanssa?
Minkä ajattelin olevan todella kiinnostavaa, oli - ja se on yksi vaikeimmista asioista ajatella - yksi parhaista ystövistäsi tai joku perheestäsi, käytännössä menossa sotaan. Ja se on tavallaan mitä Galelle tapahtuu ensimmäisessä kirjassa. Niin paljon kuin hän haluaakin olla hallintoa vastaan ja haluaa vastustaa heitä, hän on todella avuton. Hän ei voi tehdä asialle mitään. Ajattelin, että se oli hermoja raastava ajatus.
Ja miten oli fyysisten juttujen laita?
Tässä se oli minulle enemmän painon pudotusta. Hän on melko köyhä tyyppi.
Aivan, sinä näet nälkää!
Kaikki ovat melko nälkäisiä, joten halusin näyttääkin vähän nälkäiseltä. Veljeni sanoi minulle ennen kuvausten alkua - hän lähetti minulle tekstiviestin ja sanoi, jotakin minun oikeaan painoon laittamisesta. Mutta käytännössä hänen pointtinsa oli, että se on Nälkäpeli, ei "Syömispeli". Se oli herätysisku. Olin ihan, "Kutsutko sinä minua lihavaksi tai jotain?".
Ja millaista oli Jennifer Lawrencen ja Gary Rossin kanssa työskentely?
Jennifer oli hyvä. Hän on fantastinen. Hänen kanssaan on helppo työskennellä, ei draamaa, hänellä on hyvin jalat maassa ja hän on hauska tyttö. Ei mitään muuta kuin hyvää sanottavaa hänestä. Hänen kanssaan oli todella hyvä työskennellä. Ja on aina helpompaa työskennellä ihmisten kanssa, joista pidät ja nautit heidän kanssaan olosta.
Gary Ross oli vaikuttava. Hän on vain... hänellä on aina miljoona ideaa siitä, mitä haluaa, mutta hänellä on myös hyvin selkeä näkemys; hän vain saa sen toimimaan. Hän todella tekee niin. Hän yrittää eri asioita ja saa kaiken näyttämään upealta.
Onko sinulla näyttelijänä tällaisia huolia ja siitä, että sinusta tulisi jahdattu kuin Robert Pattinsonista - sellaisen elämän elämisestä, jossa olet vanki omassa kodissasi?
Ajatus todellakin käy mielessäni, mutta itselleni se on aina ollut hyvien käsikirjoitusten lukemista ja samaistuttavien asioiden löytämistä, ja tämä oli yksi niistä. Näyttelijänä ajattelen, että haluat aina työsi toimivan hyvin ja luulen, että se on mitä toivottavasti kyä. Toivottavasti tämä elokuva oisoittautuu sellaiseksi, kuin kaikki haluavat sen olevan ja toivottavasti emme tuota kenellekään pettymystä.Lähde 1, lähde 2, lähde 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti