sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Pukusuunnittelijat Kurt & Bart puhuvat Matkijanärhi osa 1:n asuista

Grazia-lehti haastatteli Matkijanärhi-elokuvien pukusuunnitelijoita Kurtia ja Bartia siitä, miten he loivat Vyöhykkeen 13 asut sekä matkijanärhi-puvun ja Jennifer Lawrencen kanssa työskentelystä.
Tässä elokuvassa asut ovat hyvin erilaisia kuin kahdessä ensimmäisessä "Nälkäpelissä"...
Bart: Se oli meistä kaikista mielenkiintoisinta. Nämä hahmot olivat tosi vakiintuneita ja heidän kuorimisensa ja irrottaminen yhteiskunnasta oli meistä mahtavaa. Oli myös kiinnostavaa miettiä, miten loisimme jotain, missä hahmojen tyylit tulevat esiin, vaikka heillä on samat vaatteet. Effie on paras esimerkki tästä. Jokaisella hahmolla oli samat perusvaatteet ja he tekivät niistä omansa.
Oliko tärkeää saada heidän personaallisuutensa näkymään läpi?
Kurt. Minusta kyllä. Bart viittaa aina yksityiskouluihin, joissa kaikilla on samat vaatteet ja ihmiset tekevät pieniä juttuja erottautuakseen, tekivätpä he sen tarkoityksella tai eivät. Se voi olla hienovaraista. Kun Katniss tapaa presidentti Coinin ensimmäisen kerran, heille on tärkeää olla samalla tasolla - heillä on yllään samat vaatteet. Mutta Katnissilla on vähän enemmän avonaisia nappeja, kun taas Coinilla ylinkin nappi on kiinni. Tällaiset hienovaraiset erot auttavat määrittelemään hahmot.
Miten suunnittelitte matkijanärhi-puvun?
Bart: Saimme tehdä niin monia siistejä juttuja tässä elokuvassa, mutta minusta itse matkijanärhi-puvun suunnitteleminen oli kaikista siisteintä. Kirjassa se on puku, jonka on suunnitellut hänen stailistinsa - lähestyimme sitä tästä näkökulmasta, hänen [Cinnan] silmiensä läpi.  Hän tiesi, että Katnissin kohtalo oli tulla matkijanärheksi. Katniss oli symboli, mutta hänen piti olla myös sotilas.
 Kurt: Me halusimme, että se nähdään eri tavoin - emme halunneet, että hänestä tulisi supersankari liikkumattomassa puvussa, jota hän voi käyttää vain yhdellä tavalla. Hänen siipensä ja olkapäänsä on suunniteltu juhlallisiksi, mutta panssari voidaan ottaa myös pois, joten voit taas nähdä tämän tytön - voit nähdä Katnissin. Vaikka siinä ei olisi siipiä, hän voisi olla kentällä ja tulla sotilaaksi.
Millaista Jenniferin kanssa on työskennellä?
Bart: Hän on fantastinen, koska hän tuntee hahmon niin hyvin. Jen on hulvaton ja kuvauspaikalla on kevyt tunnelma ja näyttelijöillä on hauskaa. Yhtäkkiä, kun on toiminnan aika ja hän on matkijanärhi-puvussa ja näet Katnissin ilmaantuvan.
Oliko Jenniferillä monia sovituksia tämän asun vuoksi?
Kurt: Meillä ei ollut monia sovituksia. Monia ihmisiä oli mukana pukuihin keskittyneissä osastoissa. Nuo yksityiskohdat ovat aina hankalia ja meille ja Jenille oli tärkeää, että meillä oli muutamia sovituksia voidaksemme varmistaa, että hän pystyi tekemään asussa sen, mitä hänen tarvitsi.
Bart: Tapasimme laittaa hänet kuntoon ja hän vain otti kourallisen Skittlesejä ja lähti juoksemaan.
Oliko teillä useita samanlaisia matkijanärhi-asuja?
 Voi, matkijanärhiä oli kokonainen parvi! Eri tilanteita ja eri tasojen toimintaa varten oli eri painoisia pukuja. Luulen, että meillä oli niitä kahdeksan. Oli versioita, joiden alla hän pystyi käyttämään pehmusteita tai polvisuojuksia. Niitä oli tarpeeksi käyttää eri matkijanärheä vähintäänkin viikon jokaisena päivänä.
Miten käytännölisiä pukujen täytyy olla?
Tosi! Luulen sen olevan siksi, että Francis tykkää kuvata juttuja todellisella, orgaanisella tavalla niin, ettei tarvitse lisätä paljoa erikoistehosteita. Kun oli kyse Vyöhykkeen 13 sotilaista, halusimme heidän olevan tosi toimintakykyisiä, joten työskentelimme brittiläisen suunnittelijan, Aitro Throupin, kanssa. Halusimme niiden olevan ohuita ja käytännölisiä ja hänen kanssaan työskentely oli fantastista.
Mitä viitteitä käytitte Vyöhykkeen 13 asuissa?
Kurt: Me aloitimme tutkimalla tosi yksinkertaisia vaatteita - mikä johti meidät toiseen maailmansotaan ja Englannin lama-aikaan. Silloin oli oikeita sääntöjä kankaiden ja laskosten ja ylimääräisten nappien käytöstä. Lähestyimme Vyöhykettä 13 samalla tavalla. Halusimme, etteivät nämä jutut tunnu futuristisilta, vaan että ne olivat kiinni todellisuudessa. Siinä huomioidaan menneisyys ja minusta se näyttää loppujen lopuksi tosi romanttiselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti